Tavoitteet jokaisen eri asukkaan kohdalla on oltava realistiset. Itse pidän virituokiota onnistuneena, jos huomaan asukkaiden olevan kiinnostunut. Esimerkiksi tuolijumppaan saan asukkaita mukaan kertomalla, ettei ole pakko osallistua. Kuitenkin jokainen joka tulee mukaan on edes koittanut tehdä jonkin verran.
Kävelytin asukasta joka toipui jalkakivusta. Aluksi houkuttelin pienille kävelyille hänet mukaan. Nykyjään tämä asukas itse kyselee minkälainen ilma ulkona on ja on kiinnostunut
lähtemään liikkumaan. Olen kysellyt miten kävely on vaikuttanut kipeään jalkaan ja asukas on kertonut, että se on hyväksi. Tämä asukas on toipunut jalkakivusta ja aloittaa työt ensiviikolla.
Eli saan onnistumisentunteita kun asukkaat itse osallistuvat virituokioihin tai kiinnostuvat ulkoilusta. Myös se kun näen, että asukas oikeasti yrittää hoitaa normaalit rutiinit auttavat minua motivoimaan heitä.